Talvikuvia

Kävelyllä päivällä, pakkasta -15 °C. Kovempaa pakkasta on tulossa illaksi ja huomiseksi. Vaikka lumi sulikin puista aiemmin, niin kaunista on silti.

Walk on the lake Ylä-Säynätjärvi, Mikkeli (Finland)

20th of January, 2015. Temperature -17 °C, sunny day.

I drove from Mikkeli 2-3 km from Anttolantie (62) to Metsä-Sairilantie and then to the right to Jokilahdentie. There is a sign "Säynätin retkeilyreitti 400 m". I took a walk on the lake and some pictures from nature, e.g. crystals.

Sodankylä, Lapland Jan' 2015

Here are some snowy pictures from my visit to Sodankylä, Lapland.

Winter pictures (December 2014)

Pictures 1-2 and 4-5 are taken from Pieksämäki, Finland and picture 3 from Mikkeli, Finland.

Nature Wonders in Finland - Seasonal Picture Gallery

Nature wonders in Eastern Finland. In swamp/peatland-areas you can pick up delecious and healthy berries, cloudberries (usually in July) and cranberries in autumn, without asking permission or paying to anyone (everyman's right). As you can pick up blueberries (usually in July-August) and lingonberries from the forests usually in September.  Now we have lovely autumn colours and when the next season is coming I will attach gorgeous winter pictures to this site.

Närvälänvuori, Mikkeli

19.9.2014 vierailin Närvälänvuorella, Mikkelissä.  Autolla keskustasta lähtiessä ajellaan Porrassalmenkatua kunnes käännytään vasemmalle Savisillantielle. Sitten jatketaan Rouhialankadulle ja heti kohta oikealle Raudunkadulle ja vasemmalle Miitronmäelle. Jätin autoni levennys/käännöspaikalle ja jatkoin kävellen pari minuuttia kunnes pääsin Närvälänvuorelle, joka sijaitsee vasemmalla puolella ennen Närvälänkatua Imatrankadun alussa.

Paikka on geologisesti merkittävä, mutta on luokiteltu maisemallisilta arvoiltaan vähäiseksi. Ainakin ryteikköä oli kovasti ja paikka ei taida olla retkeilijöiden suosiossa, koska kunnon polkuja ei ole päässyt muodostumaan.

Närvälänvuoren itäreunan rakoluola on syntynyt kallioperän erisuuntaisten rakojen auetessa. Luolaan vie kolme suuaukkoa, joista pisin jatkuu 9 metriä pitkänä tunnelina pieneen huoneeseen. Huoneeseen on myös kaksi muuta sisäänkäyntiä. Luolan lattia on kalliota. Kallioperän kivilaji on migmatiitti eli graniitin ja kiillegneissin muodostama seoskivi. Lähistöllä on pari pientä rako- ja lippaluolaa (Kananoja 2005).

Kananoja T. 2005. Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Etelä-Savossa. Helsinki 2005. Suomen ympäristö 800. Ympäristöministeriö.

Ajatukset: Tällä kertaa ihan maallista mietintää eli siirryin toiseen paikkaan keräämään puolukkapuuroon puolukoita. Paluu arkeen odottaa ja kiitos kaikille lukijoilleni. Jatkan blogin kirjoittamista sitten myöhemmin.

Matinmäen Kommelinluolat, Mikkeli

18.9.2014 retkeilin Kommelinluolilla. Ajelin autolla Rantakylään reittiä: Rantakyläntie- Orijärven rantatie- Karjalantie- Pyhälammentie- Kommelintie. Jätin auton levennyspaikalle, joka sijaitsee piakkoin ensimmäisen kyltin (Kommelinluolat 1,1 km) jälkeen. Kävelin sitten valtatie 5 (Lahdentie) ali, jonka jälkeen lähtee polku (Kommelinluolat 800 m) luolille ja Kallajärven rantaan.

Varaa aikaa parisen tuntia mikäli haluat syödä eväitäkin. Kallajärven rannalla on muutamia rantakallioita missä on kiva syödä eväitä ja nautiskella maisemista. Rannalla on myös mahdollista pitää omaa venettä ja venepaikan voi lunastaa kaupungilta (hinta 44 e vuonna 2014). Valtatien äänien kuulumisen kompensoi mm. kauniit maisemat ja geologisesti hyvin arvokas kallio-alue.

29 hehtaarin suuruinen metsäalue Kommelin luolien ympärillä on kunnan ja Maailman Luonnonsäätiön (WWF) välisellä sopimuksella perustettu perintömetsäksi (http://visitmikkeli.fi/palvelut/kommelin-luolat). 

Luola on 11 metriä syvä, rikkonaisen graniittigneissijyrkänteen juurella oleva, pysty- ja vaakarakoja myöten tyhjentynyt onkalo. Suuaukon korkeus on noin 4 metriä ja syvemmällä korkeus madaltuu 1,6–2,0 metriin. Viimeisen 1,5 metriä matkalla luolan perällä korkeus on enää noin puoli metriä. Luolan leveys vaihtelee suuaukon neljästä metristä sisätilan metriin. Lattia on osin kalliota, osin louhikkoa ja osin rapaumasoran, hiilen ja kariketurpeen sekaista kulttuurimaata. Läheisyydessä on myös pieni lohkareluola (Kejonen ja muut 2006). (Husa ja Teeriaho 2007, Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa).

 Ajatukset: Kaksoisvaikutus. Vaikka luonto herättelee syviäkin ajatuksia ja tuntemuksia, niin toisaalta luonnon ja ympäristön havainnointi vie huomion pois liiallisesta rutiininomaisesta ajattelusta ja omiin ajatuksiin paneutumisesta.