maanantai 29. syyskuuta 2014

Nature Wonders in Finland - Seasonal Picture Gallery

Nature wonders in Eastern Finland. In swamp/peatland-areas you can pick up delecious and healthy berries, cloudberries (usually in July) and cranberries in autumn, without asking permission or paying to anyone (everyman's right). As you can pick up blueberries (usually in July-August) and lingonberries from the forests usually in September.  Now we have lovely autumn colours and when the next season is coming I will attach gorgeous winter pictures to this site.








perjantai 19. syyskuuta 2014

Närvälänvuori, Mikkeli

19.9.2014 vierailin Närvälänvuorella, Mikkelissä.  Autolla keskustasta lähtiessä ajellaan Porrassalmenkatua kunnes käännytään vasemmalle Savisillantielle. Sitten jatketaan Rouhialankadulle ja heti kohta oikealle Raudunkadulle ja vasemmalle Miitronmäelle. Jätin autoni levennys/käännöspaikalle ja jatkoin kävellen pari minuuttia kunnes pääsin Närvälänvuorelle, joka sijaitsee vasemmalla puolella ennen Närvälänkatua Imatrankadun alussa.

Paikka on geologisesti merkittävä, mutta on luokiteltu maisemallisilta arvoiltaan vähäiseksi. Ainakin ryteikköä oli kovasti ja paikka ei taida olla retkeilijöiden suosiossa, koska kunnon polkuja ei ole päässyt muodostumaan.

Närvälänvuoren itäreunan rakoluola on syntynyt kallioperän erisuuntaisten rakojen auetessa. Luolaan vie kolme suuaukkoa, joista pisin jatkuu 9 metriä pitkänä tunnelina pieneen huoneeseen. Huoneeseen on myös kaksi muuta sisäänkäyntiä. Luolan lattia on kalliota. Kallioperän kivilaji on migmatiitti eli graniitin ja kiillegneissin muodostama seoskivi. Lähistöllä on pari pientä rako- ja lippaluolaa (Kananoja 2005).

Kananoja T. 2005. Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Etelä-Savossa. Helsinki 2005. Suomen ympäristö 800. Ympäristöministeriö.








Ajatukset: Tällä kertaa ihan maallista mietintää eli siirryin toiseen paikkaan keräämään puolukkapuuroon puolukoita. Paluu arkeen odottaa ja kiitos kaikille lukijoilleni. Jatkan blogin kirjoittamista sitten myöhemmin.










torstai 18. syyskuuta 2014

Matinmäen Kommelinluolat, Mikkeli

18.9.2014 retkeilin Kommelinluolilla. Ajelin autolla Rantakylään reittiä: Rantakyläntie- Orijärven rantatie- Karjalantie- Pyhälammentie- Kommelintie. Jätin auton levennyspaikalle, joka sijaitsee piakkoin ensimmäisen kyltin (Kommelinluolat 1,1 km) jälkeen. Kävelin sitten valtatie 5 (Lahdentie) ali, jonka jälkeen lähtee polku (Kommelinluolat 800 m) luolille ja Kallajärven rantaan.

Varaa aikaa parisen tuntia mikäli haluat syödä eväitäkin. Kallajärven rannalla on muutamia rantakallioita missä on kiva syödä eväitä ja nautiskella maisemista. Rannalla on myös mahdollista pitää omaa venettä ja venepaikan voi lunastaa kaupungilta (hinta 44 e vuonna 2014). Valtatien äänien kuulumisen kompensoi mm. kauniit maisemat ja geologisesti hyvin arvokas kallio-alue.

29 hehtaarin suuruinen metsäalue Kommelin luolien ympärillä on kunnan ja Maailman Luonnonsäätiön (WWF) välisellä sopimuksella perustettu perintömetsäksi (http://visitmikkeli.fi/palvelut/kommelin-luolat). 

Luola on 11 metriä syvä, rikkonaisen graniittigneissijyrkänteen juurella oleva, pysty- ja vaakarakoja myöten tyhjentynyt onkalo. Suuaukon korkeus on noin 4 metriä ja syvemmällä korkeus madaltuu 1,6–2,0 metriin. Viimeisen 1,5 metriä matkalla luolan perällä korkeus on enää noin puoli metriä. Luolan leveys vaihtelee suuaukon neljästä metristä sisätilan metriin. Lattia on osin kalliota, osin louhikkoa ja osin rapaumasoran, hiilen ja kariketurpeen sekaista kulttuurimaata. Läheisyydessä on myös pieni lohkareluola (Kejonen ja muut 2006). (Husa ja Teeriaho 2007, Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeen itäosassa).











 Ajatukset: Kaksoisvaikutus. Vaikka luonto herättelee syviäkin ajatuksia ja tuntemuksia, niin toisaalta luonnon ja ympäristön havainnointi vie huomion pois liiallisesta rutiininomaisesta ajattelusta ja omiin ajatuksiin paneutumisesta.
 

tiistai 16. syyskuuta 2014

Hiking in Mikkeli- Green Care

There are many nice routes in Mikkeli where you can hike, roast sausages (paistaa makkaraa) etc. and enjoy natural wonders.

Translation in english coming soon..

Kalevankankaan laavu, Mikkeli

4.9.2014 Kalevankankaan laavulla lapsen kanssa. Voit jättää auton Jäähallin viereiseen parkkiin ja ottaa vaikka rattaat/vaunut mukaan laavulle. Kävellen aikaa menee noin 15 minuuttia suuntaansa. Jos haluat syödä evääsi rauhassa niin laavu ei ehkä ole paras paikka syömiselle, koska reitti ja laavu on retkeilijöiden ja esim. koulujen suosiossa. Mehun juotuamme lähdimmekin takaisin autolle ja siirryimme rauhaisampaan vakipaikkaan, jossa retkikeittimen avulla saatiin päivän pastat eli kevyt kenttälounas. 







 Ajatukset: Onni on sisäinen rauha ja rakkaus. Kuka saavuttaa sen mitenkin. Joillakin se on kovan työn takana ja joillekin sisäinen rauha tulee helpommin syntymälahjana, kasvuympäristön vaikutusta mitenkään vähättelemättä.

Säynätin retkeilyreitti, Mikkeli

16.9.2014 Säynätin retkeilyreitti, Mikkeli. Lähtö jo klo 06:30, koska halusin kuvata sumua. Aja Mikkelistä pari-kolme kilometriä Anttolantieltä (62) Metsä-Sairilantielle, josta on opastus perille (Jokilahdentie). Jätä auto parkkipaikalla ja kävele tietä pitkin kodalle. Voit ottaa lastenrattaat/vaunut mukaan ja voit nauttia pienten lasten kanssa eväitä kodalla, polttopuitakin löytyy sekä laituri. Koko reitin (pituus 7km) läpikäymiseen kannattaa varata noin 4 tuntia aikaa, mutta itse kävelin vain kodalta Säynätinsaareen ja takaisin, johon meni aikaa hitaasti kävellen ja eväineen noin 1-1.5 h. Säynätinsaaressa nautin aamiaisen sadunomaisessa maisemassa. Säynätinsaaressa on nuotiopaikka (puut pitää tuoda mukanaan). Pienten lasten kanssa en reitille lähtisi, mutta vanhempien kyllä. Kesällä on varmasti ihana pulahtaa uimaan. Liikenteen äänet kuuluvat reitille, mutta yksin sain nauttia luonnon ihanuudesta. Fleece-pusero tai vastaava olisi kyllä hyvä ollut, on sen verran viileää aikaisin aamulla. Alueella on myös laavu, joka jäi nyt näkemättä.










Ajatukset: Mielen maisemaan jää muistikuvia, joihin voi palata kun pimeys taas laskeutuu pohjolan ylle.

Urpolan jokilaakso, Mikkeli

10.9.2014 kävelyllä Urpolan luonnonsuojelualueella. Alue on kaupunkikeskustan tuntumassa sijaitseva, pääasiassa puroluonnon ja sitä reunustavan lehtokasvillisuuden suojelemiseksi ja koulujen biologian opetusta varten rauhoitettu alue. Jos tulet autolla voit jättää sen Urpolan luontokeskuksen (Selännekatu 30) lähelle tai jos haluat kävellä hieman enemmän ja nauttia samalla Urpolanlammen maisemista niin jätä autosi Urpolan kentän viereiselle parkkipaikalle. Jälkimmäisessä tapauksessa varaa aikaan noin tunti mikäli haluat rauhassa nauttia olostasi ja on hieman pelivaraa jos et heti aluetta löydä. On nimittäin aika kivasti hieman piilossa, mutta etsivä löytää.









Ajatukset: Sain nauttia luontopolun ja vanhan myllymiljöön rauhasta aivan yksinäni. Virtaavan veden ääni saa mielen rauhoittumaan ja sen solmut aukeamaan

maanantai 15. syyskuuta 2014

Valkeajärven virkistysalue, Mikkeli

3.9.2014 kiersin Mikkelissä Valkeajärven reitin (Metsähallituksen virkistysalue), noin 15 km Mikkelistä Ihastjärven suunnassa. Varaa aikaa 1-2 h eväineen jos haluat rauhassa kiertää reitin. Kalastusmahdollisuus (luvat 3 h, 1 vrk, 1 vk), luvat myös puhelimella tilattavissa, lohikaloja. Laavu (kuinka laavun tuoksun saisikaan kuvattua) ja pari tulentekopaikkaa (tosin puut kannattanee tuoda itse, oli vain isoja polttopuita laavulla). Sain olla aivan yksin, ketään muita ei näkynyt.

Ajatukset: Elämä löytää aina tiensä. Löydätkö sinä? Löydänkö minä? Mitä sitten tapahtuu kun kulkemasi tai suunnittelemasi polku loppuu? Uusi mahdollisuus tietenkin. Joskus on vain pakko muuttaa suuntaa (työttömyys, ero, sairaus) ja muutokseen ryhtyminen on tavallaan silloin helpompaa kuin että kaikki junnaisi paikallaan.